Le Tour de France

Le Tour de France

Le Tour de France on katsojamäärältään isoin vuosittain järjestettävä urheilutapahtuma maailmassa. Viime vuonna 2023 sitä katsoi paikan päällä (yhteensä kaikilla etapeilla) 10-15 miljoonaan fania ja television välityksellä vuonna 2022 se oli toiseksi seuratuin tapahtuma (MM-jalkapallon jälkeen) noin 3,5 miljardin katsojan voimin. Meillä ”suurin” etappi oli vuonna 2016 legendaarisen Mont-Ventoux:lle päättynyt etappi, jota seurasimme vuoren rinteessä. Sinä päivänä etappia seurasi teiden reunoilla 2 miljoonaa katsojaa. Tänä vuonna tapahtuman lähettää Euroopassa suorana lähes 20 yleisradioyhtiötä. Muissa maissa kisa on saatavilla maksukanavilla kuten Suomessa. Siis iso tapahtuma Suomen ulkopuolella.




Olemme seuranneet tapahtumaa aktiivisesti yli kaksikymmentä vuotta ja ensimmäisen kerran olimme paikan päällä katsomassa etappia 2011. Sen jälkeen Le Tour on vienyt mennessään. Olemme olleet kisaa katsomassa useamman kerran ja tämä taitaa olla seitsemäs kerta. Olemme olleet etappien lähdössä, kirietappien maalissa, mäissä sekä Pariisissa Champs-Élysées:llä viimeistä etappia katsomassa. Olemme myös olleet katsomassa tiimi-esittelyä joka tapahtuu pari päivää ennen kisan aloitusta. Itse asiassa kesälomasuunnitelmamme alkavat usein joulun tienoissa, jolloin seuraavan vuoden reitti esitellään: onko jonkin erikoinen paikka (kuten tänä vuonna meille tuttu Torino) matkan varrella tai voiko matkaan yhdistää helposti joitakin muita kohteita. Ongelmana Tourin katselemisessa on ajoitus. Heinäkuussa, jolloin Tour ajetaan, on Ranskassa yleensä pirun kuuma ja kesää on siihen aikaan mukavampi viettää Suomessa. Myös Italian ympäriajo, Giro, on sään puolesta mukavampaan ajankohtaan toukokuussa (silloin toki Italiassa voi sataa - sekin on koettu). Tänä vuonna olimme paikan päällä kahdella etapilla: Torinossa kirietapin maalisuoralla ja seuraavana päivänä läheisessä Pinerolossa katsomassa lähtöä. Pinerolosta sen verran, että se sattumalta on myös sama paikka, jossa näimme ensimmäisen etappimme 2011.

Mikä Tourissa viehättää on yleinen tunnelma ja saman henkiset fanit. Se lienee poikkeuksellinen urheilutapahtuma, että siinä katsojat pääsevät tosi lähellä kilpailijoita. Lähtöpaikoilla on mahdollisuus saada nimikirjoituksia, nähdä kalustoa ja miten joukkueet valmistautuvat etappiin. Tärkeänä osana päviän tapahtumia on Carava de Tour du Tour: iso markkinakaravaani, jossa kisan tukijat ajavat päivän reitin läpi hassuissa kulkuneuvoissa jakaen kaikenlaista krääsää (t-paitoja, lakkeja, maistiaisia, juomia, jne.) reitin varressa oleville katsojille. Tänä vuonna mukaan jäi muuta t-paita, lakki ja jotakin muuta pientä.

Torino

Torinossa oli siis kirietapin maaliin tulo 230 km:n polkemisen jälkeen. Kirietapilla suuri joukko kilpailijoita tulee maaliin yhtenä joukkona. Kirissä loppusuoralla nopeudet ovat reilusti yli 70 km/h, joten itse asiassa kisaajat kiitävät ohi melkoisen nopeasti – niin nopeasti, että on mahdotonta tunnistaa yksittäisiä kuskeja.Tulimme paikalla nelisen tuntia ennen varsinaista maaliin tuloa, emmekä todellakaan olleet ensimmäisiä. Paikan päällä jaettiin tuota markkinakrääsää ja ihmiset alkoivat kokoontua reitin varrelle. Asetuimme 300 m:n päähän maaliviivasta mellakka-aitojen taakse odottamaan. Noin tuntia ennen varsinaista maaliintuloa markkinakaravaani pyyhälsi ohi. Jostakin syystä se oli typistetty eivätkä he tällä kertaa ehtineet jakaa mitään. Sitten alkoi varsinainen maaliintulon odotus ja lopulta loppusuoran päässä pääjoukko tulikin. melko pieneltä joukolta näyttää ja jälkeenpäin selvisi, että pari kilometriä ennen oli ollut joukkokolari, jonka taakse osa kuskeista oli jäänyt. Ehkä 30 (176:sta) kuskista vilahti ohi kohti maalia. Ketähän siinä nyt oli? Kasan taakse jääneet kuskit tulivat hiukan myöhemmin yksittäin tai pienissä ryhmissä ja kaikkia kannustettiin tasapuolisesti. Voittaja selvisi kuulutuksesta ja illalla majapaikassa näki Youtubesta (kohdassa 3:43 oikealla puolella 300 merkin takana – luulen, että käteni näkyy😉) maaliintulon vielä toisesta kulmasta. Mutta kannattiko olla paikalla vaikka itse pyöräkisaa ei juurikaan nähnyt – ehdottomasti, tuo tunnelma jotakin mitä muualla en ole kokenut.

Loppusuoralla odotellan

Pinerolo

Seuraavan aamuna suuntasimme paikallisjunalla Pineroloon. Olimme paikalla joskus kymmenen kieppeissä ja lähtö olisi yhdeltä. Asetuimme lähtösuoralle. Väkeä oli joka Paikka täynnä. Lienee ollut vuoden paras päivä kaupungin yrittäjille. Ennen markkinakaravaanin tuloa paikalla oli muutamia kisan tukijoita jakamassa omia tuotteitaan kuten juomia. Pari tuntia ennen lähtöä oli karavaanin aika. Mukana on 150 ajoneuvoa, jotka on naamioitu muistuttamaan yrityksen tuotteista. Ihmiset kakaroista vaariin juoksevat ihan hulluna makeispussien tai lippalakkien perässä. Itse sain pari hyvää koppia. Karavaanin mentyä suuntasimme viereiselle kaupungin keskusaukiolle, jossa alkoi joukkueiden esittely. Kaikki 22 joukkuetta nousevat vuoron perään näyttämölle ja jokainen kuski esitellään nimeltä. Esittely jälkeen takaisin kadun varteen hurraamaan lähtöön matkalla oleville pyöräilijöille. Itse lähtö jäi meiltä video screenin varaan. Melko pian lähdön jälkeen alkoi rakenteiden purku ja jo tunnin jälkeen suuri osa aidoista ja kojuista oli purettu. Taas yksi etappi enemmän koettuna.





 



Kalustoa pääsi näkymään ihan vierestä





Sen hetkisen kilpailun johtajan joukkue esittelyssä.
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti